Kasabergetin pronssikautinen hautaröykkiö

Museovirasto hyväksyi Suomen muinaistaideseura ry:n  muinaisjäännöksen adoptiokohteeksi Kasabergetin pronssikautisen hautaröykkiön, joka sijaitsee Östersundomissa Itä-Helsingissä. Kohdetta hallinnoi Helsingin kaupunginmuseo ja kohdetta hoidetaan Museoviraston hyväksymän hoitosuunnitelman mukaisesti.  Muinaisjäännöksen adoptointi on osa Adoptoi monumentti -toimintaa. Vuonna 2016 Adoptoi monumentti -toiminta palkittiin Europa Nostra Grand prix´llä, joka on Euroopan unionin korkeimpia kulttuuriperintöalan kunnianosoituksia. Adoptiotoimintaan voi tutustua sivuilla: https://adoptoimonumentti.fi/

Hautaröykkiö sijaitsee Kasabergetin (Kasakallio) laella. Nykykarttoihin suomennettu nimi Kasakallio on kuvaava nimi vuorelle röykkiön perusteella, mutta hävittää ruotsinkielisen merkityksensä: roihuvuori, vartiotulivuori.  Kalliota ympäröivä metsäalue on ollut pronssikauden alussa saari ja myöhemmin mereen työntyvä niemi. Nykyinen merenranta on noin kilometrin päässä. Kasaberget sijaitsee luonnonsuojelualueella, kauniin ja mielenkiintoisen metsäluonnon ympäröimänä.

Pronssikaudella (1700 - 500 eaa.) rakennettu röykkiö, ”hiidenkiuas”, on ollut merkittävän henkilön tai henkilöiden hauta. Sen rakentaminen on vaatinut melkoisen kollektiivisen työpanoksen, kun kiviä on kannettu röykkiöön muualta maastosta. 

Rautakaudella ja keskiajalla purjehdusreitti kulki Suomen rannikkoa pitkin ja reittiä vartioi linnavuoriketju. Kasaberget kuului reittiä vartioivaan merkkitulijärjestelmään. 

Kallion laella on ollut myös Krimin sodan (1854 – 1855) aikainen optinen lennätin. Se on kuulunut Hangosta Kronstadtiin kulkeneeseen Suomenlahden lennätinketjuun. Sen rakentamisen yhteydessä röykkiötä on hajotettu. 

Röykkiön vieressä on lisäksi ollut 1900-luvulla kolmiomittaustorni, jonka juureen on otettu kiviä röykkiöstä. Vuoden 1957 tarkastuksessa todettiin, että röykkiö on erittäin huonossa kunnossa ja osittain tuhoutunut.